Elämme muutosten aikaa. Maailma muuttuu ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Digitalisaatio muuttaa maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. Isoja asioita. Isoja muutoksia.
Ja tulevaisuus alkaa nyt, mutta miltä se sitten näyttää? Se tulevaisuus. Eihän sitä voi kukaan tietää. Mutta tulevaisuutta voi aina ennakoida, miettiä mitä se tulee pitämään sisällään. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon ja miettiä mihin suuntaan ollaan menossa. Mitä voi ennakoida. Ja miten.
Sitra julkaisee vuosittain Megatrendit -listan. Joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta. Tänä vuonna. Vuonna 2016 maailman suuria yhteiskunnallisia muutoksia hahmottelevassa Megatrendit listassa nousi vahvasti esiin globaali kestävyyskriisi, teknologian kiihtyvä kehitys ja sen vaikutukset yhteiskuntaan sekä globaalin jännitteisen ja arkisen keskinäisriippuvuuden syventyminen.
Megatrendit 2016 -julkaisussa sanotaan: ”Teknologia muuttaa kaiken.” ja ”Teknologia haastaa uudistuskykymme…mutta tarjoaa myös huikeita mahdollisuuksia.” Meidät on siis haastettu. Työnteon tapa on muuttunut täysin. Työtä ei voi enää suunnitella, toteuttaa ja raportoida siinä muodossa, missä aiemmin. Maailma on liian nopea sille. On ketterän kehittämisen ja kokeilukulttuurin aika. Joensuussa otamme haasteen vastaan ja lähdemme rakentamaan uutta työtä luoville aloille. Ketterästi kokeillen.
Megatrendit 2016 -listan löydät täältä.
Kommentoi alle miten sinä luulet maailman muuttuvan?
Miltä muuttuva maailma näyttäytyy oamn työni kautta tulevaisuudessa. Voisin kuvitella, että enemmän tulen tyuleisuudessa käyttämään sähköisiä viestintäkanavia, tosin nyt jo lähetän viestipiikkejä ja tietoja sähköisessä viestimessä turvallisesti koko Oivan alueelle jatkohoitoon odottavista potilaista. Gyperuhat on koko ajan tiedossa täällä sairaalamaailmassa ja jo nyt tiedetään, että maailmalla on saatu isoja sairaaloita toimintakyvyttömiksi gyperiskujen seurauksina. Tulevaisuuden jo ympäristöön liittyvät haasteet herättävät ajatuksia; miten turvata asuminen haja-asutusaluilla ikääntyville ja palvelujen saatavuus heille, onko oiekasti palvelut karkaamassa kasvukeskuksiin pelkästään? Tuoko pyörien päällä olevat palvelut riittävän avun haja-asutusalueiden asiakkaille? Nyt jo työssäni järjestän korkeaa teknologiaa ja osaamista vaativia hoitoja kotiin, mitä sitten tulevaisuudessa. Nyt jo voidaan kotiin järjestää kotidialyysiä, vaativia suonensisäisiä antibioottihoitoja, keuhkopussiin asennetun dreenin tyhjennyshoitoa (aiemmin potilaat olivat sairaalahoidossa pleuranesteilyn vuoksi sidottuna sänkyihin, koska dreenihoito hoidettiin seinäimulla) Nykyään voidaan hoitaa kotona. vaativat haavahoidot alipaineimuhoidolla hoidetaan kotona siihen tarkoitetulla laitteella, kuulin viime viikolla, että biologinen lääketiede on tullut jo haavahoitoihinkin, haavaan istutetaan täällä keskussairaalssa kasvua edistäviä soluja ensi viikolla, haavahoitajan vastaanotolla. Tiettyjen sairauksien kuten hematologisten syöpien ja muiden syöpien hoidossa on ollut jo jonkin aikaa käytössä korkean lääketieteellisen hoidon uusia "äly hoitoja" täsmälääkkeitä sekä kantasoluhoitoja. Erilaiset verisolujen kasvutekijähoidot ovat mullistaneet sivuvaikutusten hoitoja syöpätautien kohdalla ja näitä anostellaan kotona tällä hetkellä. Näen, että yhä enemmän ihmiset voivat osallistua tulevaisuudessa omaan hoitoonsa kotoa käsin ja informoida sähköisesti itsestään lääkärille, tälläkin hetkellä on olemassa mahdollisuus esimerkiksi diabeetikoilla viestiä järjestelmän kautta verensokeritasapainoa, sekä sydänpotilaiden esimerkiksi tahdistinpotilaiden seuranta tullaan varmasti tulevaisuudessa järjestämään jollakin teknologisella virityksellä. Ikäihmisetn "älykodit" on seuraavan vuosikymmenen käytäntöä. Yhä enemmän tuodaan teknologiaa koteihin, elintoimintojen seurannan, vireyden ja aktiivisuuden seurannan turvaamiseksi. Nyt jo monissa uusissa hoivakodeisaa on tätä teknologiaa. Näen haasteet resurssien suhteen tulevaisuudessa, toivoisin, että työntekijät organisataiossa nostettaisiin voimavaroiksi ja ideoijiksi enemmän vielä kehittämään omaa työtään ja että kuultaisiin "kentän ääntä". Toivoisin, että tulevaisuuden johtaminen oli muuta kuin sopeutamisien johtamista, mikä sekin on tärkeää mutta ennenkaikkea ihmisten ja resurssien johtamista. Nopean teknologian kehittymisen myötä meillä on haasteena miten ikä-ihmiset pysyvät uudistuvan teknologian perässä ja enenevässä määrin sähköiseen asiointiin keskittyvien palvelujen perässä. Luonnonvarojen vähetessä mietityttää tuleiasuuden resurssit, pakolaisten määrät eivät ole vähenemässä, joka mikä tuo haasteita ja mahdollisuuksia, koska me suomalaiset olemme vähenemässä. Toiveena olisi, että ihmisten keskinäinen tekeminen ja yhdessäolo sekä toisilta oppimisen halua olisi kaiken hightech:in yms.keskellä ja opettelisimme syömään "Nyhtökauraa" ja muita kestäviä elintarvikkeita eikä tuotettaisi kestämätöntä ympäristökatatsrofia liiasta lihansyönnistä!
VastaaPoistaItse luulen maailman muuttuvan jatkuvasti enemmän siten, että tiedosta entistä suurempi osa sirtyy / löytyy sähköisessä muodossa ja on sioeltä kaikkien tarvitsevien löydettävissä. Väite siitä, että digitalisaatio mullistaa enemmän kuin sähkö ei mielstäni pidä paikkansa, sillä sähkö on mahdollistanut digitalisaation, eli digitalisaatio on vain pieni osa sähkön luomia mahdollisuuksia. Toivon muutoksen olevan kuitenkin sellainen, että se huomioi kaikki ihmisryhmät ja kaikki ikäluokat. Toistaiseksi suurin osa vanhuksistamme on sellaisia, että he eivät osaa käyttää digimaailman mahdollisuuksia ja meillä on keski-ikäisiä jotka oppisivat, mutta eivät halua käyttää nykyisiä resursseja. Myös heillä on oikeus elää. Kuitenkin teknologia vyöryy koteihin ja luo mahdollisuuksia reaaliaikaiseen toimintaan ympäri maapalloa. Voimme tilata tuotteita mistä vain, pitää yhteyttä ihmisiin ym. Mielstäni on kuitenkin alueita mitä ei voida eikä pidä yrittääkään hoitaa vain "koneiden voimin". Olen vakuuttunut siitä, että esim. ihmisten hoitaminen kuuluu toisille ihmisille ja koneet eivät ikinä kykene samnalaiseen empatiaan kuin toinen ihminen. Myös ruoka ja juoma tulevat edelleen pellosta ja maasta. Yksikään kone nittä ei voi valmistaa. Mielestäni mm. näissä asioissa on tärkeä ymmärtää, että ihminen on se, joka tekee, mutta osaa järkevästi käyttää hyväkseen digitalisoituneen maailaman eri mahdollisuudet. Vielä meidän pitää muistaa ja ymmärtää luonnon tärkeys itsellemme ja maapallolle. Digitalisaatio ei saa tarkoittaa luonnon tuhoutumista tai "muovimetsien" rakentamista. Eikä ihmisten tule kokea huonoa omaatuntoa, jos hetkekesi laittaa puhelimen sivuun ja nauttii vain linnun laulusta luonnon keskellä.
VastaaPoistaOmaan työhöni Sitran megatrendit tulevat vaikuttamaan jo ylläkirjoittamallani tavoilla. Myös hieman pidemmällä tulevaisuudessa kun lääketiede ja teknologia kehittyvät, on selvää että sairauksien ja tapaturmien hoitoon on olemassa keinoja joista nyt vain haaveillaan. Esim. murtuman hoidossa saattaa hyvinkin olla, että murtumakohtaan asennetaan uusi luu, joka heti luutuu paikalleen ja potilas kävelee kotiinsa suoraan päivystyksestä.
PoistaKehittämistyössä digitalisaation ja teknologian kehittaminen tulee ottaa enenevässä määrin huomioon, mutta toisaalta varoa myös "väärää" tietoa, jota varmasti enemmän kokoajan vastaan verkossa tulee. Kuitenkin verkkomaailma mahdollistaa salamannopean tiedonkulun, joka taas mahdollistaa kehittämistyön nopeutumisen, kun esim. mielipide vaikka Japanista saadaan kysyttyä tässä ja nyt.
Teknologia ja digitalisoituminen, samoin kuin muut tulevaisuuden kehityksen painopisteet, ovat työssä ja kehityksessä mukana niin hyvässä kuin pahassa. Palvelujen nopea saatavuus ja matala kynnys ovat ehdottomasti hyviä puolia. Teknologian avulla tehdään mahdottomasta mahdollista. Etenkin hoito ja hoivatyössä tämä kehitys näkyy positiivisena. Kääntöpuoli kehitykselle on turvallisuusnäkökulmat, kuten rikollisuus, joka kehittyy samassa tahdissa teknologian kanssa. Ja joskus mietin, onko myös vaarana, että jo ikääntynyt sukupolvi jää kehityksen jalkoihin. Sairaanhoitajaliiton E-Health-asiantuntijaryhmän jäsen Henna Granqvist tosin varoittelee, että ajatus iäkkäiden asiakkaiden sähköisten palvelujen käyttämättömyydestä pitäisi heittää romukoppaan ja painottaa, että sähköisen asioinnin ennakkoluuloton esittely asiakkaalle on hoitajan tehtävä.
VastaaPoistaVarsinkin mielenterveys- ja päihdetyössä sähköinen asiointi ja asiantuntijoiden luomat sivustot ovat hyvä lisä palveluverkostoon. Leimaavien sosiaalisten ongelmien hoitaminen verkossa (jos toimintakyky sen sallii) on helpottava tapa saada apua ja tavoittaa ehkä tämän takia myös niitä, joiden kynnys on liian korkea hakea apu face to face. Ajatelkaa, päihdekuntoutusta ja psykoterapiaakin voi saada verkossa ja tulokset ovat ihan hyviä.
Teknologian hyödyntämisestä hyvänä esimerkkinä omassa työssä on tuleva kehittämispäivämme, jonka yhtenä teemana on robotti Ilonan esittely.
Kuten Mikko omassa kirjoituksessaan jo mainitsi, eivät robotit voi inhimillistä kosketusta ja kohtaamista korvata, mutta ovat toki käytännön työssä oiva apu. Esimerkiksi koneellinen lääkkeenjako on hyvä esimerkki teknologian käytöstä hoitotyössä. Ja mitä inhimilliseen kohtaamiseen tulee, saattaahan olla, että aina naama peruslukemilla oleva Ilona on miellyttävämpää seuraa kuin naama kurtussa oleva väsynyt hoitaja, joka tiuskii ja äyskii empatian ollessa jossakin niin syvällä, ettei sitä tavoita.
Kestävä kehitys näkyy myös omassa työssä ja myös kehittämisessä, tai ainakin sen tulisi näkyä. Omilla valinnoilla voi lyhentää ainakin omaa ekologista jalanjälkeä kiinnittämällä huomio omiin kulutustottumuksiin.
Kuten Jaana, Mikko ja Anne ovat jo edellä todenneet, että teknologia on niin hyvästä kuin pahasta. Itse olen sitä mieltä, että teknologiaa olisi kaikesta huolimatta hyödynnettävä nykyistä enemmän niin terveyden- ja sairaanhoidossa kuin sosiaalihuollon piirissä. Ihmistä ei voida korvata koskaan, mutta olisikin osattava ottaa teknologia yhteistyökumppaniksi eikä niinkään vastakkain asetteluna joko tai. Tosiasia on , että ikääntyneiden määrä kasvaa kaiken aikaa ja samaan aikaan työikäisten määrä laskee. Jotakin on tehtävä, että kasvava vaje saadaan korvatuksi. Teknologia on jo kehittynyt siinä, että asiakas voi asua pitkään kotona, koska nykyteknologian avulla pystytään minimoimaan vaaratilanteita kuten esim. ulko-oven vahti ilmoittaa, jos muistamaton avaa oven yöllä tai kotivahti ilmoittaa eteenpäin, jos asiakas ei liiku keskellä päivää pitkään aikaan. Asiakkaat voivat siis asua omassa kodissaan pidempään, johon eivät välttäämättä pystyisi ilman näitä apureita.
VastaaPoistaNykyisin ikäihmisten avopalveluissa sekä laitoksissa/asumispalveluissa käytetään paljon koneellista lääkkeenjakoa. Tämä on vähentänyt hoitajan työajan käyttöä mekaanisesta toimenpiteestä johonkin sellaiseen toimenpiteeseen, johon häntä tarvitaan. Tämä annosjakelu minimoi myös jakovirheet. Lisäksi siitä hyötyy asiakas sikälikin, että turhia pilleripurkkeja ei seiso kaapeissa. Oiva osoitus siitä mihin teknologia on päässyt ja varmasti vastaavanlaisia käyttökohteita tulee kaikena aikaa.
Hylje-robotti on myös oiva esimerkki teknologian kehittymisestä robottimaiseen suuntaan. Hyljettä on kritisoitu, mutta ei voi olla hellyyttävämpää kuin isot hylkeen silmät ja kujerrus, jota se pitää, kun sitä silittää. Kukin ihminen tarvitsee hellyyttä ja miten paljon hyvän olon tunnetta ja iloa tällainen robotti on saanut aikaan. Ilona-robotti on myös nyt jotakin uutta eli robotti ihan oikesti tekee jotakin esimerkiksi ohjaa jumppatuokion. Miksi teknologiaa ei voi hyödyntää tällaisiin asioihin, joissa ei välttämättä tarvita ihmistä? Ihminen voi keskittyä sellaiseen, jossa tarvitaan todellakinihmistä.
Jaana mainitsikin jo siitä, miten teknologia on mahdollistanut yhä monimutkaisempien hoitojen suorittamisen kotioloissa ja miten yhä tarkemmin saadaan diagnostisoitua sairauksia ja kehitettyä niihin lääkkeitä. Tämä antaa siten toivoa vakavaan sairauteen sairastuneelle siitä, että elämä voi jatkua edelleen. Se mahdollistaa myös sen, että entistä varhaisemmassa vaiheessa saadaan sairaus diagnostisoitua ja hoitoon. Tämä tietysti merkitsee sitä, että kun ihmiset ovat entistä terveempiä ja elinikä kasvaa, tulee maailman väestö lisääntymään ja tuleeko sitten jossakin vaiheessa vastaan tilanne, että maapallo ei yksinkertaisesti enää kykene elättämään koko väestöä eli kurjuutta tulee vaikkapa nälänhädän merkeissä. ja siitä seurauksena sodat lisääntyvät, koska halutaan itselle enemmän maaomaisuutta, että voidaan kasvattaa ruokaa. Vai tuleeko teknologia tässäkin avuksi ja kasvattaa geenilihaa? En usko itse kuitenkaan, että ihan tähän pisteeseen mennään ainakaan pitkään, pitkään aikaan.
Anne mainitsi turvallisuusnäkökulman asioihin. Itsekin olen pohtinut sitä, että koska meissä ihmisissä on aina niitä, jotka haluavat omaa tilaansa parantaa toisten kustannuksella, niin teknologian lisääntyessä, riski toisen vahingoittamiseen kasvaa. Saadaanko asioita suojatattua kuitenkaan niin hyvin, että rikolliset eivät jossakin vaiheessa pääsisi käsiksi tietoihin. Ei ole enää mitenkään harvinaista se, että ihmisten identiteettejä varastetaan, joten pysyykö teknologian turvatoimet samassa tahdissa kuin rikollisten tiedonsaanti.
Tulevaisuus, teknologia ja digitalisointi, tuovat tullessaan paljon hyvää ja hoitotyötä helpottavia tekijöitä.
VastaaPoistaRiskinä näkisin kuitenkin inhimmillisyyden vähenemisen/katoamisen. Myös teknologia, joka tuo enemmän haittaa kun hyötyä. Toisaalta maailma kehittyy valtavaa vauhtia, mutta myös käytännöllisiä ja oikeasti toimivia robotisointeja on melko vähän. Nämä ovat myös todella kalliita. Luulen, että on vielä pitkä matka siihen, että robotit voivat hoitaa ihmistä täysivaltaisesti, mutta hyviä apulaisia saadaan varmasti aikaan tulevaisuudessa. Mikäli teknologia keskittää kehittämisen siihen, missä sitä oikeasti tarvitaan, hyöty voi olla todella suuri. Hoitotyössä on paljon työtä, jonka hoitajat joutuvat tekemään, vaikka se ei suoranaisesti heidän osaamiseensa kuulu. (tiskaaminen, pyykin lajittelu jne.) Näihin kun saataisiin 'robotteja', niin suoraan hoitotyöhön jäisi enemmän hoitajilla aikaa. Nykyään jo koneellinen lääkkeenjako vapauttaa yhden hoitajan kokonaisen työpäivän ajaksi osaston töihin.
Uudet keksinnöt hoitotyössä tähän mennessä ovat lähinnä tuoneet enemmän tietokoneella istumista suoran hoitotyön sijaan, vaikka suunta onkin positiivinen. Kuitenkaan vielä nykyaikaiset koneet eivät osaa itsekseen kirjottaa, vaan siihen tarvitaan hoitaja ajattelemaan ja kirjoittamaan.
Maapallon ympäristökuormituksessa on vielä otettava isoja askeleita hoitotyön saralla. Mm. vaipat maatuvat hitaasti, vaikka tässäkin on kehitystä tapahtunut huomattavasti jo viimeisen 10 vuoden aikana. Edelleen nämä kuitenkin kuormittavat ympäristöämme.
Aika muuttuu ja ihmiset sen mukana. Tulossa on varmasti paljon hyvää, mutta ainahan sekaan mahtuu sellaista, mikä ei niin hyvää ole. Avoimin mielin kohti tulevaisuutta, sittenhän sen näkee. =)
Pohjaksi pohdinnoilleni luin edeltävät kommentit ja sieltä löytyi paljon ajatuksia, mihin itsekin voin yhtyä.
VastaaPoistaKun on ollut työelämässä yli kolmekymmentä vuotta ja käytännössä koko ajan sosiaalityön eri tehtävissä, niin eipä olisi voinut kuvitella nuorena opiskelijana ja työuraa aloittavana sosiaalityöntekijänä millaiseksi sosiaalityö on muotoutunut näinä vuosikymmeninä ja yhä kiihtyvämmältä muutoksen tahti näyttää tulevaisuutta miettiessä.
Teknologia ja digitalisaatio todellakin näkyy tänä päivänä kaikkialla, niin terveydenhuollossa kuin sosiaalityössäkin. Mielestäni se on hyvä asia, sillä emme voi jäädä menneeseen maailmaan, vaan meidän pitää olla etujoukoissa miettimässä miten me pystymme hyödyntämään asiakkaidemme parhaaksi uusia mahdollisuuksia. Teknologiasta ei kuitenkaan pidä tulla itseisarvo, vaan sen tulee palvella ihmistä järkevällä tavalla. Itsellä on se tuntuma, että teknologiaa ja digitalisaatiota on pystytty hyödyntämään huomattavasti enemmän terveydenhuollossa kuin sosiaalitoimessa eli olemme sosiaalipalveluissa monessa kohtaa vielä lapsenkengissä. Näkemykseni mukaan esim. sähköisiä palveluja on mahdollista hyödyntää sosiaalitoimessa paljon enemmän kuin tällä hetkellä on käytössä. Esim. Pohjois-Suomessa, missä välimatkat ovat pitkät, palveluja on kehitetty enemmän jo käytännön pakosta.
Anne ja Merja-Liisa tuossa edellä toivat esille Ilona-robotin, jota meille esimiehille esiteltiin viime perjantaina. Mielenkiintoinen tuttavuus tämä Ilona ja varmasti hyödyksi ja iloksi monenlaisissa tilanteissa, mutta eihän hän työntekijää korvaa ainakaan nykyisellään, koska hänet on ohjelmoitava ja oltava mukana asiakastilanteissa. Todennäköisesti vielä sekin päivä koittaa, jolloin hän ei tarvitse "apuvoimia", vaan vastaa hoitotilanteista itsenäisesti. Näinhän jo maailmalla tapahtuukin. Toki sopii silloin pohtia pystyykö robotti korvamaan ihmisen vuorovaikutuksen, empatian ym. osalta!
Lopuksi vielä omaan kehitystyöhöni palaten, joka on palvelusetelin käyttöönotto vammaispalvelujen henkilökohtaisessa avussa. Apu on edelleen ihmiseltä ihmiselle, mutta varsinainen seteli on sähköinen palveluntuottajan ja Oivan välillä ja varmaan tulevaisuudessa myös asiakkaalle päin!
Niinan sanoin avoimin mielin kohti tulevaisuutta.
Itse aloin pohtimaan asiaa aluksi urbanisaation kautta. Pohjoisen Suomen pienet kaupungit ja kylät autioituvat, eivät enää edes pikkuhiljaa, vaan kovalla vauhdilla. Sitrahan ennustaa että vuonna 2050 kaupungeissa asustaa 70% väestöstä. Miten tämä vaikuttaa niiden ihmisten sosiaali-ja terveyspalveluihin, jotka pieniin kaupunkeihin jäävät? Entä niiden ihmisten, jotka asuvat suurissa kaupunkikeskittymissä. Vai onko tilanne tulevaisuudessa sellainen että jääminen ei ole enää mahdollisuus...
VastaaPoistaTeknologian kehittyminen on sinällään tuonut jo paljon hyvää sosiaali-ja terveyspalveluihin. Tästä esimerkkinä vaikkapa e-resepti ja erilaiset sähköiset neuvontapalvelut. Hyvä Esimerkki on myös verohallinnossa sähköisten palveluiden käyttöönotto...kuka enää edes haluaisi täyttää käsin veroilmoitusta tai ilmoittaa kodin työpaikan välisiä kilometrejä kirjeitse verohallinnolle.
Omassa työssäni teknologia ei voi koskaan korvata face to face-ajattelutapaa. Teemme työtä omalla persoonallamme, se on meille työväline siinä missä vaikkapa auto taksikuskille. Toki teknologia on osa työtämme, ja sitä ilman ilman emme enää tule toimeen. Myös cleantech-ajattelu on tulevaisuudessa osa työelämää myös sosiaali-ja terveysalalla. Kestävä kehitys on jo tällä hetkellä isossa osassa omaakin työtäni.